sunnuntai, 24. tammikuu 2010

Leijonan luolaan

2. tuotantokauden lopuksi Jalal ja Hasir pääsivät hengestään ryhmän sisäisessä taistelussa, joka käytiin Jokilootuksen talossa, ja näytti siltä, että Arkhosin ja Ramekinkin tulee käydä kehityskeskusteluja. Oli myös kuultu, että Hamunatin armeija etenee kohti Padia. Kaupungin jumalan päivä oli ovella ja enteitä mustan auringon nousemisesta oli saatu.

3. tuotantokauden seikkailuja varten Vantaan mies tarvitsi uuden hahmon. Yhteisideoinnin jälkeen päädyttiin luomaan gurilainen samanistisoturi Bwanir, joka on päätynyt kaukaisesta kotimaastaan Amarnaan orjana. Hahmonluonnin jälkeen oltiin valmiita toimintaan.

Arkhos suuntasi miehineen palatsille mutta joutui sanaharkan jälkeen taisteluun porttia vahtineiden Zenathoksen miesten kanssa. Ramek puolestaan suuntais torille paljastaakseen dervisseille ja muille Kratoksen temppelin rakentajille, kuka heidän profeetansa oli surmannut. Tästä eurasi tietysti lynkkausjoukon kokoaminen ja yleinen mellakka. Zenathoksen edustaja silitteli lahkolaisia myötäkarvaan ja lahjoitti sarkofagin Jalalin ruumiille.

Tempauksen jälkeen Ramek käski vastentahtoisen ammattiramman etsimään Arkhosin ja kutsumaan hänet Hymyilevään krokotiiliin. Rampa lähti asialle ja värväsi apurikseen vastikään orjahäkistä karanneen Bwanirin. Bwanir pääsikin heti töihin, kun hän ja rampa tavoittivat Arkhoksen, joka oli joutunut alakynteen palatsin vartiostoa vastaan.

Delonialainen jätti saatiin pelastetuksi juuri ennen kuin lykkaajajoukkio pääsi paikalle. Bwanir, Arkhos, ammattirampa ja henkiin jääneet delonialaiset pakenivat pitkin syrjäkatuja. Kun rampa veti pääkadun ylityksessä huomion puoleensa, pakenijat pääsivät turvallisesti Krokotiiliin. Samalla ammattirampa pääsi omille teilleen.

Krokotiilissa Ramek ja Arkhos pääsivät setvimään välejään ja verenvuodatuksen uhka väistyi ainakin hetkellisesti. Keskinäisen taistelun sijasta miehet joutuivat muihin liemiin, kun ammattiramman johdattelemat delonikaartilaiset tulivat tavernaan ja Sheneltamin avustamina ottivat pojat vangeiksi. Ammattirampa hankkiutui samalla eroon liikekumppanistaan Bwanirista väittämällä tätä Jalalin ja Arkhosin toveriksi, joten myös guriittimme vietiin linnakkeeseen. Saman kohtalon koki Abenhor.

Linnakkeessa Zenathos tapansa mukaan esitti miehille yksi kerrallaan erilaisia tarjouksia mutta joko uhmakkuuttaan (Ramek ja Arkhos) tai kunniallisuuttaan (Bwanir) sankarimme kieltäytyivät niistä. Selväksi kuitenkin tuli, että Padin kaupungin tilanne on hyvin vaarallinen lähestyvän armeijan ja puolustusjoukkojen hajanaisuuden takia. Pelisession hahmot lopettivat linnakkeen tyrmään.

***

Myönnän, että käytin hieman halpahintaista yhdessä vankilaan -kikkaa uuden hahmon sitomiseksi vanhoihin. Tohtori myös hieman kritisoi minua kiskottamisesta, kun oli niin ilmeistä, ettei vangitsemispartiolle mahda mitään. Myönnän, että hahmot olivat tilanteessa sangen heikoilla, mutta toisaalta heikko asema oli mielestäni ymmärrettävä, koska hahmot olivat ottaneet kovan riskin tulemalla vihollisensa hallitsemaan kaupunkiin.

Jos tämän "realistisen" oikeutuksen ja toisaalta sosiaaliset syyt (Bwanir mukaan) jättää omaan arvoonsa, kiskottaminen oli minusta paikallaan myös siksi, että se mahdollisti Zenathoksen tarjouksiin liittyvät valintatilanteet. Toisaalta kiskottaminen tietysti on aina ärsyttävää, joten ehkä tilanteen olisi voinut hoitaa jotenkin muutenkin. Ehkä murehdin tässä liiaksi pelin koheesion säilyttämisestä. No, pelaaminen (tai siis peluuttaminen) opettaa!

lauantai, 21. helmikuu 2009

250 keihästä

Kaikki olivat paikalla. Illan aluksi seikkailijamme hioivat suunnitelmaansa, minkä jälkeen oli edessä miesten pestaaminen delonienklaavissa. Arkhos suoriutui tehtävästä kunnialla: aluksi hän ilmoitti todellisen nimensä, mikä herätti monissa pelkoa ja ihmetystä. Yhdeltä epäilijältä täytyi kuitenkin repiä käsi irti, ennen kuin delonit tiodella vakuuttuivat. 

Sitten alkoi matka Epyraan, josta oli päätetty palkata miehiä. Matka sujui Kor-jumalan siunauksen ansiosta nopeasti ja ilman välikohtauksia. Ramekin liskomiesystävä ja joukko hänen pesäveljiään saatiin runsailla lahjoilla innostumaan hankkeesta.

Suuren sian kaupungissa matkamiehet antoivat kertoa itselleen, että Zenathoksen laivastossa oli 15 laivaa ja yli viisisataa miestä. Kaikeksi onneksi Ramek pääsi lunastamaan hahmonsa kauan uinuneen edun, kun hän meni suojelija-rakastajansa Senelin puheille.

Vaikutusvaltainen ja upporikas kauppias yritti puhua Ramekia jättämään vaarallisen elämän ja ylevät päämäärät ja keskittymään hänen kanssaan rikastumiseen ja aistien nautintoihin. Vaihtoehto houkutteli Ramekia, mutta hän ei kuitenkaan halunnut hylätä satraappia ja kohtaloaan. Surumielisenä Senel hyväksyi Ramekin valinnan ja suostui sitten auttamaan vetelemällä naruista kauppiasneuvostossa ja lainaamalla Ramekille suunnattoman omaisuuden. Näin Arkhos pääsi värväämään laivoja ja miehiä kaupungin merisatamasta.

Koska Senel oli järjestänyt kapteeni Ageionin, yhden kaupungin neljästä delonipäälliköstä, Arkhosin välimieheksi, joukkojen houkuttelu kävi helposti: 250 miestä ja 5 laivaa liittyi miestemme sotajoukkoon. Ageion oli ensimmäinen amarnalaistunut deloni, jonka hahmot ovat kohdanneet, mikä herätti hieman hilpeyttä pelaajissa.

Dekadentitn Ageionin tapaamisen jälkeen Arkhos sai maistaa myös toista äärilaitaa, kun hän jatkoi vielä Yrrorin temppeliin pestatakseen pelättyjä berserkkejä. Pienen koulutuksen jälkeen hän pääsikin puhumaan asiastaan ja 15 simahullua kuolemanetsijää liittyi hankkeeseen. Sitten joelle Zenathoksen laivojen perään!

Satraapin uskolliset saavuttivat Padin leijonan laivat aamuyöstä. Leijonan väellä oli ylivoima, mutta toisaalta yllätys, liskomiestiedustelijat ja maagin apu tasoittivat puntteja. Verenvuodatus jatkui pitkään tasaväkisenä. Taistelun kaaoksessa oli vaikea pysyä selvillä siitä, kuka oli voitolla.

Aamun koittaessa Arkhos oli kuitenkin onnistuntu lyömään viholliset ja viljalaivat jäivät miekkostemme haltuun. Antautuneet Trakeonidien suvun miehet surmattiin mutta muiden annettiin liittyä voittajiin, mikä sangen hyvin paikkasi kärsityt tappiot. Saalistakin saatiin, kiinnostavimpina Jalalin löytämät pyhät kirjoitukset ja Arkhosin löytämä mestariluokan miekka. Komentolaivan kapteeninteltasta löydettiin suuri korillinen delonialaista maata.

---

Praedorin massataistelusäännöt toimivat mielestäni älyttömän hyvin. Taistelusta tuli eloisa, kun sen aikana tapahtui muutakin kuin perustappelemista. Hauskaa oli myös se, että pelaajat voittivat vaarallisessa tilanteessa, jossa tappionkin mahdollisuus oli suuri.

Kaikille lienee selvää, että kovin montaa sessiota ei enää pelata ainakaan tällä erää. Juonikaaren luonnollinen päätös tuntuu olevan lähellä. Nyt olisi hyvä miettiä, mitä pelataan seuraavaksi.

maanantai, 9. helmikuu 2009

Pelaajien painajainen

Yle uutisoi tämmöisiä. Tästähän saa monia ideoita: Hmm. kymmeniä muumioita...

torstai, 5. helmikuu 2009

Temppu ja miten se tehdään

Parissa pelisessiossa ajatus tempusta on noussut esiin. Temppu on jokin erikoisempi liike, jonka seurauksena hahmo saa yhden nopan helpotuksen tai vihollinen yhden nopan haitan. Tempulla voi olla muitakin vaikutuksia. Metatasolla temppujen tarkoitus on tehdä taisteluista vauhdikkaampia ja vaihtelevampia, murtaa minä lyön, sinä lyöt -kaava.

Parhaiten temppusääntö sopii tilanteisiin, joissa hahmo jotenkin hyödyntää ympäristöä tai olosuhteita vastustajan kiusaamiseksi. Hyvä esimerkki olisi kangaskatoksen romahduttaminen vihollisen niskaan, josta aiheutuisi viholliselle yhden nopan haitta siksi aikaa, kun tämä on sotkeutunut kankaaseen. Hamunatin nekropoliksen ghoulitaistelussa kärryjä olisi voinut hyödyntää loikkaamalla niiden takaosan päälle niin, että aisa olisi noussut ilmaan ja vaunut pyörähtäneet. Aisaa väistävät viholliset olisivat kärsineet haittaa. Tässä voisi soveltaa sellaista periaatetta, että joko vaikutus tulee heti samalla kierroksella suoritettavaan hyökkäykseen ja kestää yhden kierroksen tai sitten temppu tehdään hyökkäyksen sijasta mutta sen vaikutus kestää potentiaalisesti useita kierroksia.

Ainakin minulle on valitettavan vaikeaa keksiä temppuja pelitilanteessa. Yritän lisätä taistelupaikkoihin eläviä yksityiskohtia, jotta se helpottuisi. Miljöö on kuitenkin aina väkisinkin luonnosmainen. Tämän vuoksi pelaajat voivat myös ehdottaa uskottavia yksityiskohtia, joita sitten tempuissaan hyödyntävät. Pyrin pitämään mieleni avoimena ja mieluummin hyväksymään kuin hylkäämään näitä pelaajien ehdotuksia.

Esimerkki: Pelaajahahmot ovat valtaamassa laivaa. Taistelua käydään yhteen painautuneiden laivojen partaiden yli. "Roikkuuko takilasta irtoköysiä?" kysyy pelaaja. "Juu", sanoo PJ kaikessa viisaudessaan. "Okei, mä tartun yhteen niistä ja heilautan itseni vihollisten päälle miekkaani heilutellen!" "Viholliset hämääntyvät, joutuessaan väistelemään köyden varassa keikkuvaa hahmoasi. Ne saavat haittanopan taisteluun täksi kierrokseksi. Heitä hyökkäyksesi."

lauantai, 31. tammikuu 2009

Juonittelua ja Jumalan huone

Vantaan bodari oli joukosta pois. Pelin aluksi sankarimme hankkivat tietoja vallitsevasta tilanteesta. Kaupungin muurien sisäpuolella sadunkertojat julistivat Elamehutin kunniaa, deloni-enklaavissatiedettiin Zenathoksen lähettäneen 7 laivaa viljanhakuun. Amarin pappien neuvonantajaksi ylennyt Abenhor puolestaan kertoi, että auringon papisto oli innoissaan Elamehutin urotöistä. Merkityksestöntä tuskin oli sekään, että papit olivat käskeneet Abenhorin hakea Saidalin kirjastosta kirjan, joka paljastaa kultaisen auringon pojan mysteerin. Kaiken tämän lisäksi kaupunginjumalan juhla lähestyi.

Ramek, Arkhos ja Jalal tekivät nopeasti sen johtopäätöksen, että satraappia ahdistettiin kahdelta suunnalta. Toisaalta Elamehtu voisi kunniansa aallonharjalla yrittää saada otteen vallasta, semminkin, kun hänen 3000-päinen sotajoukkonsa oli leirissa kaupungin eteläpuolella. Zenathos puolestaan voisi kiristää satraappia viljalaivoillaan - kaupungissa näet nähdään nälkää ja Padin juhlan yhteydessä on tapana jakaa ilmaista leipää rahvaalle.

Lopulta sankarimme päättivät reagoida tilanteeseen vaarallisimmalla mahdollisella tavalla: ryöstämällä Zenathoksen viljalaivat. Tämän suunnitelman briljanttien yksityiskohtien hiomiseen kuluikin valtaosa pelisessiosta. Toverukset mm. kävivät joenjumala Korin temppelissä, jonka pappi lupasi siunata uskalikot niin, että he kyllä ehtisivät ajoissa.

Vuodepotilaaksi joutuneella Jalalilla piti kiirettä. Kykloopit olivat kiinnostuneet Kratosin temppelin raunioilla hengailevista veljeskunnan dervisseistä. Profeetta joutuikin hieman yllättäen kertomaan kyklooppiheimolle uskonkäsityksistään. Kaikeksi onneksi, kykloopit löysivät yhtymäkohtia oman mytologiansa ja Jalalin puheiden väliltä. Äkkiä Jalal sai huomata, että kykloopit ryhtyivät rakentamaan Kratoksen temppeliä uudestaan Jalalin ohjeiden mukaan. Epyr-kauppiaat tarjosivat heti omaa tukeaan temppelihankkeella ja sokkelon köyhistä saatiin lisää työvoimaa. Hanke pääsi heti hyvään vauhtiin. Tapahtuma vahvisti Jalalin uskoa niin, että hän murtuneesta jalastaan huolimatta nousi jaloilleen ja käveli. Tätä ihmnettä todisti monta luotettavaa miestä. Onko hän Totisen jumalan profeetta, avatar vai itse elävä jumala?

Ramek sai huomata, että hänen asemansa Sokkelon pomona oli vahvistunut ja että 50 tärkeää henkilöä, jotka hän auttoi ulos eristyksestä, eivät olleet unohtaneet palvelusta. Ramek ei enää ole pelkkä loinen vaan omanlaisensa osa yhteisöä. Delkhos vietti aikaansa maanmiestensä parissa enklaavissa ja sai myös kuulla oraakkelinlauseen, joka liittyi hänen kotimaahansa. Hasir vietti aikansa opiskellen magiaa huoneistossaan.